lauantai 6. toukokuuta 2017

Mitä tekisit elämäsi viimeisenä päivänä?

Katsoin televisiosta dokumentin kuolemaantuomituista vangeista Usassa. Tai oikeastaan heidän viimeisistä hetkistään. Yllättävän rauhallisia miehet olivat, vaikka tiesivät, että loppu koittaisi 48 tunnin päästä. Tietysti heillä oli ollut vuosia aikaa ajatella omaa kohtaloaan ja osa jo toivoi teloituspäivän koittavan.

Kuolemaantuomitut eivät voi ottaa elämästään tai oikeastaan viimeisistä hetkistään iloa irti, vaikka ovat niitä harvoja, jotka tietävät oman tarkan kuolinhetkensä. He eivät voi valita, mitä tekevät elämänsä viimeisinä hetkinä. Viimeisen ateriansa he saivat valita, mutta se siinä.

Olen miettinyt, että jos tietäisi tarkan hetken milloin kuolee ja olisi toimintakykyinen, miten elämänsä viimeisen päivän viettäisi. Juhlisiko kuin sananmukaisesti viimeistä päivää vai yrittäisikö hoitaa itseään vaivaamaan asiat, kun vielä viimeisenä päivänä ehtisi. Niitä kun aina jää.

Tieto omasta kuolemasta voisi olla liikaa. Seurauksena voisi olla pakokauhu tai lamaantuminen, ellei sitten olisi saanut tietoa omasta viimeisestä päivästä hyvissä ajoin etukäteen. Vai lamaantuisiko sitä jo etukäteen, kun asettuisi odottamaan omaa kuolemaansa. Senkun tietäisi varmasti tulevan, ihmiselämän harvoja odottamattomia asioita kun on kuolema.

Mutta jos tästä kaikesta ajattelusta pääsisi yli, niin... mitä sitä tekisi. Sitä voisi vain kävellä ympäriinsä ja katsella tätä maailmaa, jonka kohta joutuisi jättämään, miettien, ettei tämä maailma sittenkään kai niin paha paikka ollut. Muutakaan maailmaa meillä ei sillä hetkellä ollut.

4 kommenttia:

  1. Varmaan aika moni on pohtinut samaa.Että miten viettäisi viimeiset hetket.Ehkä joku hakeutuisi mielimaisemaan tai lempimaisemaan. Onko se metsäpolku,hiekkaranta,palmupuun juurella. Onko se merellä,järvimaisemissa vai jossakin saarella. Mitä sitä haluaa muistavan tästä elämästä..uskoako että kuolenan jälkeen alkaa uusi elämä..tuota asioiden selvittämistä ennen kuolemaa on luultavasti monilla toiveissa. Mielenrauhan saamiseksi ja muutenkin kunnioittamiseksi itseään ja muita kohtaan.

    VastaaPoista
  2. Itse en kyl haluaisi etukäteen välttämättä tietää koska lähtö tulee koska sitä ei ehkä osaisi elää hetkessä..

    VastaaPoista
  3. Minusta viimeinen lause blogikirjoituksessa on aika osuva.jäin miettimään että haikaileeko tai toivooko ihminen lopulta aina muuta sen sijaan että eläisi sitä hetkeä...

    VastaaPoista

Gadgetissa oli virhe