keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Runokokoelmani ilmestynyt

Runokokoelmani Glamour kuolee on nyt ilmestynyt. Sitä voi tilata tässä vaiheessa suoraan minulta. Hinta vain 11 euroa plus 3 euron postitusmaksut.


Yhteyden saa parhaiten sähköpostitse: esa.j.pesonen@gmail.com.


Laita mukaan postiosoitteesi.

Voit tilata myös kustantajan sivuilta.






maanantai 28. syyskuuta 2015

Valkoisiin huppareihin pukeutuneet eivät edusta Suomea

Joskus kun aloin kirjoittamaan tätä blogiani, kohta jo kymmenen vuotta sitten, en voinut kuvitella, että Suomessa joskus joku kekkuloi Ku Klux Klan-vaatteissa joku pakolaiskeskuksen edessä. Nyt sekin on tapahtunut ja en oikeastaan enää edes ihmettele, mitä Suomessa voisi tapahtua.

Ku Klux Klan-hupparimieheksi on paljastunut ja voisi olettaa, että hänellä ei ole sen suurempaa tietoa kyseisen järjestön historiasta, jonka perusideologia perustui yhden kansanryhmän alistamiseen ja pelon vallassa pitämiseen. 

Joo. Suomessa on mennyt aiemminkin huonosti, paljon huonommin kuin nyt, mutta sitten toisen maailmansodan lopun Suomessa on osattu käyttäytyä asiallisesti, vaikka eri mieltä olisi oltu politiikasta. Sitä ennen toki pääsi hengestääkin, jos ajatteli riittävän paljon eri tavalla asioista.

Oli sitten pakolaisten tulon puolesta tai vastaan, oikea osoite ei ole mennä rettelöimään pakolaiskeskusten eteen. Suomessa ei ole toimittu näin aikoihin, mutta ilmeisesti ajat ovat muuttuneet. Sääli. Jotain Suomessa on peruuttamattomasti muuttunut. Toivottavasti tämä on ohimenevää, pahoin pelkään vain ettei ole.

Suomi-kuvasta on oltu huolissaan maailmassa ja kyllä Ku Klux Klan-hupparimiehet varmasti siihen vaikuttavatkin. Onhan Suomessa kuitenkin ollut perustavanlaisia kaunan kohteita, kuten kauna venäläisiä kohtaan. Tästä asiasta ei vain ole noussut yhtä suurta meteliä kuin kaunasta pakolaisia kohtaan. Sitä sopii miettiä miksi?

Itse en varmastikaan kuulu  ns. suvaitsevaisiin, joskaan en kyllä maahanmuuttoa vastustaviin ns. maahanmuuttokriittisiin, mutta olen aika huolestunut Suomen kehityskulusta. Eräässä tv-ohjelmassa puhuttiin jopa tympeistä suomalais-ugrilaisista kansoista, joilla ei ole sydäntä. Toisella kansalla tarkoitettiin tietenkin rajansa sulkenutta Unkaria.

Onko meillä tämän päivän maailmassa elää lintukodossa, jota ei enää ole olemassa. Joidenkin ihmisten on vain hyväksyttävä, että Suomi ei enää elä samaa maailmaa kuin vuonna 1980. Sille ei vain voi mitään. On muistettava, että Syyrian ja Irakin kriisit ovat myös osittain länsimaiden omia luomuksia. Irakin ja Syyrian valtiot eivät hajonneet omia aikojaan, eivätkä varsinkaan vastoin ilman Usan ja monien Euroopan maiden tahtoa.

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Seikkailu loppui Ukrainan aroilla

Toisesta maailmansodasta on kirjoitettu lukemattomia kirjoja, mutta suomalaisista SS-vapaaehtoisista vähemmän. Ne, jotka eivät sotahistoriaa tunne tuskin edes tietävät, että pataljoonan verran suomalaisia soti Hitlerin valiojoukossa 1941-1943 Ukrainan aroilla ja Kaukasuksella. Asiaa ei ole salailtu, mutta ylpeitäkään asiasta ei ole oltu.

Lue lisää. 

maanantai 21. syyskuuta 2015

Miksi ihmeessä kolmas Tuntematon?

Näyttää siltä, että kolmas Tuntematon sotilas-elokuva toteutuu kuin toteutuukin. Sille ei ole käymässä kuten surullisen kuuluisalle Mannerheim-elokuvalle.

Totta puhuen, Tuntematon sotilas yhdistää kansaa enemmän kuin Mannerheim. Yhä tänä päivänäkin Mannerheim ei ole koko kansan sankari, vaikka hänestä on sellaista leivottukin. Tuntemattomalle on myös valmiit markkinat toisin kuin kansainväliseksi elokuvaksi yritetty Mannerheim. Marsalkka on kuitenkin tämän päivän Euroopassa jo Suomen ulkopuolella varsin tuntematon hahmo.

Moni on ihmetellyt, että miksi ihmeessä kolmas elokuva Tuntemattomasta sotilaasta. Niin, he ihmettelijät ovat tainneet unohtaa, että monesta muustakin klassikkokirjasta on tehty enemmän versioita kuin Tuntemattomasta sotilaasta. Aina uusi tekijä löytää jotain uutta, vaikka perussetti pysyykin samana.

Tuntematon on myös harvinaislaatuinen kirja siitä, että se on iskostunut niin syvälle jopa tämän päivän arkielämään. Näin toden totta miespuolisen kansanosan kohdalta.

Mollbergin versio oli kyllä jo varsinainen taidonnäyte, joten kolmatta ohjaavalla Aku Louhimiehellä ei ole helppo tehtävä, varsinkin kun hänessä on jotain samaa ehdottomuutta kuten Mollbergissa oli. Sinänsä olen tyytyväinen, että elokuvan ohjaa juuri Louhimies, muuta nykyohjaajaa ei oikein tule edes mieleen.

Jotkut ovat arvuutelleet jo elokuvan näyttelijöitä, mutta Louhimies panttaa nimiään mahdollisimman pitkään, sillä samalla asialla on pidetty elokuvaa ihmisten muistissa jo kaksi kertaa aiemmin. Näyttelijät varmasti itse suorastaan hinkuvat elokuvaan. Saa nähdä, pitäytyykö Louhimies suurimmaksi osaksi tuntemattomissa näyttelijänimissä kuin Mollberg vai marssittaako hän tähtinimet kehiin.

Odotan elokuvaa mielenkiinnolla.

maanantai 14. syyskuuta 2015

Ei vieläkään lakossa

Mietin tässä, että en ole koskaan elämässäni ollut lakossa. Enkä ole sitä perjantainakaan, koska toimittajat eivät kuulu lakon piiriin. Ja harvanpa ammattiryhmän lakkoilulla onkaan vaikutusta nopeasti, kuten kuljetusväen ja kauppojen, jotka perjantaina lakkoilevat.

Mietin myös, että kuinka paljon lakkoilulla nykyään saadaan aikaan. Osan mielestä lakkoilu on suorastaan paheksuttavaa. Jokainen tietää keiden mielestä. Lakkoilu on mielestäni työntekijöiden oikeus. Jos saa ei lakkoilla, ihmisille voi tehdä ihan mitä tahansa. Se on aina eriasia, onko lakoilla saatu haluamansa. Viime aikoina tuskin ei.

Sitä kukaan ei voi kieltää, että nyt tämän hallituksen aikana myös palkansaajat joutuvat kärsimään. Ennenhän säästöt ovat kirpaisseet työttömiä ja muita, jotka ovat etuuksien varassa. Räikeää on, etteivät rikkaat ole joutuneet niihin talkoisiin mukaan. Ehkä heillekin on luvassa jotain. En tiedä.

Perussuomalaisille leikkaajapuolueena oleminen ei tiedä hyvää seuraavissa vaaleissa. Kukaan tuskin edes oletti kokoomukselta ja keskustalta lämpimiä otteita, mutta persujen kannattajakunta tuskin unohtaa kiristyksiä. Vaikka hallituksessa kukaan ei säily koskemattomana.


lauantai 5. syyskuuta 2015

Ottaisitko oikeasti pakolaisen kotiisi?

Nyt on vallalla uusi trendi, jossa ihmiset ilmoittavat ottavansa turvapaikanhakijan kotiinsa. Haluaisin todella nähdä sen, että oikeasti näin tapahtuu. En jaksa uskoa, että pääministeri Sipilän tai monen muunkaan kotiin ilmestyy yhtään ainutta turvapaikanhakijaa.

Turvapaikanhakijoista on tehty Suomessa ihmisyyden mitta. Jos et heitä halua, olet rasisti ja jos haluat, olet sinisilmäinen hölmö. Jälleen totuus olisi siitä puolivälistä. Kieltämättä kyllä ihmetyttää, miksi turvapaikanhakijat ovat usein nuoria miehiä. Jos pakolaisia valitaan leireiltä, luulisi sieltä löytyvän myös naisia ja lapsia, jotka ovat lähtökohtaisesti heikommassa asemassa.

Tämän hetken pakolaiskriisi on eurooppalaisten ja Usan oma luomus. Lähi-itä laitettiin sekaisin ja nyt maksetaan hintaa siitä. Harvassa Lähi-idän maassa on toiminut sellainen demokratia, jollaisena me sen käsitämme. Nyt koko alue on pahassa kaaoksessa ja sitä miettien on tekopyhää, jos Euroopan rajoille pystytetään aitoja, koska eurooppalaiset ovat itse olleet luomassa kaaosta.

Kuka sitten ansaitsee turvapaikan? Varmasti jokainen, joka pelkää henkensä puolesta. Turvapaikkaa ei liene mahdollista jokaiselle antaa. Ihmisen perusvietteihin kuuluu myös hakea turvaa, joten on lapsellista kuvitella, että pakolaiset vain katoaisivat jonnekin.

Onko Euroopalla edes varaa siihen? Eurooppakin on ollut sotien takia kaaoksessa ja pakolaiset vaeltaneet sotaa pakoon maasta toiseen. Silti on aina selvitty, kun tilanne on rauhoittunut. Lähi-idän kriisille ei vain ole näköpiirissä minkäänlaista loppua.

Mutta palatakseni alkuun. Kuka oikeasti auttaa pakolaista, kun hän kolkuttelee omaa ovea, eikä vastaanottokeskuksen. Jalot ajatukset punnitaan silloin todellisuuteen.

tiistai 1. syyskuuta 2015

Gadgetissa oli virhe