Neuvoja menneisyyden johtajalta


Viikko-pari sitten satuin katsomaan televisiosta puolivahingossa dokumentin Usan presidentistä Franklin Delano Rooseveltista, käytettäköön hänestä tästä lähtien tuttavallisempaa puhuttelumuotoa FDR. Hän johdatti Usan laman kourista 1930- ja 40-luvuilla. Siinä sivussa hän johdatti Usan toisen maailmansodan läpi, vaikka menehtyikin juuri sodan loppumisen kynnyksellä. Tämän kaikki teki lähes liikuntakyvytön poliota sairastava mies.


Mutta miksi hänestä kirjoitan johtuu  torstain ydinvoimalapäätöksestä. FDR oli nimittäin aikanaan järkyttävän radikaali mies. Hän perusti työttömiä pelastaakseen Luonnonsuojelujoukot. Nämä miehet korjasivat luonnolle aiheutettuja tuhoja, joita tuohon aikaan ja vieläkin Usassa riittää.  Projekti työllisti satoja tuhansia miehiä.



Työllisyysperustetta on käytetty perusteltaessa ydinvoimaloiden rakentamista Suomessa. Väitehän on naurettava. Tämän päivän maailmassa oman kansan työllisyyttä ei aseteta etusijalle. Eiköhän ne paljon parjatut markkinavoimat ratkaise, että Suomeen tuodaan laivalastettain Puolasta halpaa työvoimaa rakentamaan ranskalaisten heikosti suunnittelemaa ydinvoimaa.


Suomessa työttömyys on iskenyt ja tulee iskemään pahiten miehiin. Joitakin tietyömaita on valtion rahoilla perustettukin, mutta mitään yhtenäistä linjaa ei miesten työttömyysongelmiin ole keksitty. En tosin usko, että kaikki nykypäivän miehet edes raskaissa töissä luonnon helmassa tai tietyömailla edes pärjäisivät. 30- ja 40-luvuilla taipumuksia tai heikkouksia ei edes kysytty, koskapa ei ollut minkäänlaista sosiaaliturvaa.


Kuten olen aikaisemmin vaahdonnut, tämän päivän päätöksentekoa haittaa heikko konsensus. Eli kaikki tietävät, että jotain täytyisi tehdä, mutta isoja päätöksiä saadaan vietyä läpi ainoastaan, jos Etelärannassa näin halutaan. Esimerkkinä ydinvoimalapäätös.


Mutta entäs jos olisikin tehty mullistava päätös Suomessa. Olisi perustettu Luonnonsuojelujoukot Rooseveltin malliin. Istuttamaan kaadettuja metsiä, ennallistamaan soita ja jokia ja järviä. Tai olisi ryhdytty mittaviin sosiaalisiin uudistuksiin FDR:n New Dealin hengessä. Niin että kansakunta tuntisi jälleen rakentavansa yhtä maata, eikä vain joidenkin maata.


Eikö se tämäkin toisi työllisyyttä? Mutta tällainen ajattelu tuomitaan haihatteluna. Mutta onko FDR jälkimaailman silmissä haihattelija?



Eipä taida olla.

Kommentit

Suositut tekstit